Sivun näyttöjä yhteensä

Fiiliksiä

Miten meni niinku noin omasta mielestä?


Missä onnistuttiin?


Etukäteen ajattelimme, että #someonnettomuutta seuraisi vain opettajamme Pasi. Kuitenkin viimeistään Systolen mukaan tulo tarkoitti sitä, että tämä leviäisi valtakunnallisesti ammattilaisten tietoon (kiitos Johanna-ope ja Pasi-ope) . Tämä aiheutti ryhmässämme suurta painetta kuinka onnistua. Näkyvyydessä onnistuttiin ehdottamista ja tässä tavoite ylittyi suuresti. Koko projektin onnistumisen takasi hyvä johtaminen (kiitos Joonas) ja muun ryhmän saumaton tukeminen. Yllättävissä käänteissä pystyi heittämään palloa ryhmänsuuntaan ja ryhmänjäsenet tukivat toisiaan. Sovitut hommat hoidettiin ajallaan ja projekti eteni. Sitoutuminen näkyi myös siinä, että Twitter raikui kirjaimellisesti yötä päivää. Vaaranpaikat kirjattiin ylös, jotta välttäisimme itse onnettomuuden aikana mahdolliset huomatut virheet aikaisemmista keikoista.





-Jaakko

________________________________________________________________________

Minun mielestä onnistuttiin ryhmässä hyvin jakamaan roolit ja tehtävät ja jokainen onnistui täyttämään itselle annetut saappaat. Onnistuttiin ajankäytössä ja suunnitelmallisuudessa, sillä itse en kokenut 2-3 viikon aikaa liian lyhyeksi. Ryhmällämme oli aikarajat milloin esim. kirjallinen osio piti olla tietyssä vaiheessa ja aikataulut pitivät. Aika ei siis ollut haaste, jos sen osasi käyttää hyvin ja mielestäni suuri töinen opinnäytetyömme #someonnettomuus onnistui loistavasti. Meidän ryhmä myös onnistui luomaan hyvän ryhmähengen ja opinnäytetyön tekeminen ja toteuttaminen oli oikeasti hauskaa. Kuulimme välillä palautetta opettajilta ja muilta oppilailta, että #someonnettomuuden seuraaminen oli mielenkiintoista ja jopa koukuttavaa ja se loi onnistumisen tunnetta ainakin minussa. 
Someonnettomuus projekti onnistui koukuttamaan myös minut ja olin aivan sisällä omassa hahmossani ja tykkäsin leikkiä sillä ajatuksella, että olin ensihoitaja.

-Lotta H.

________________________________________________________________________


Tämä projekti oli erittäin antoisa itselleni varsinkin johtamisen näkökulmasta. Vaikkei tätä voikaan verrata ensihoidolliseen johtamiseen, niin ns. "käskyttäminen" ja tehtävien jako onnistui upeasti. Se oli ainoastaan sen ansiota, että ryhmässämme ei ollut "no kai joku tekee"-asennetta, vaan samantien oltiin kärppänä paikalla, kun jokin asia piti saada tehdyksi. Vaikka projektipäällikkönä otinkin paljon vastuuta ja työtä harteilleni, niin haluan kiittää ryhmääni siitä, että kukaan ei motkottanut missään vaihessa, ja oli suorastaan mahtavaa työskennellä tämän ryhmän kanssa. Loin useita suunnitelmia ja aikatauluja projektin aikana ja pysyimme niissä aika hyvin. Työn teko oli helppo aloittaa, kun oli valmiiksi suunnitellut, mitä aikoo tehdä. 

Toinen asia, missä onnistuttiin, oli Twitterin käyttö ja näkyvyyden saaminen. Twiittaaminen meni joillain välillä oman elämän edelle, mutta se ei haitannu projektia, päinvastoin. Haluan korostaa Emilian ja Lotan mahtavaa sitoutumista twiittaamiseen. 

-Joonas

________________________________________________________________________________

Missä onnistuimme? No, me onnistuimme saamaan hyvän ja toimivan ryhmän kokoon. Kaikki lähtivät innolla tähän projektiin. Ryhmässämme oli koko ajan positiivinen, kannustava ja innostunut ilmapiiri. Johtajuus toimi Joonaksen osalta loistavasti, hän delekoi hyvin hommia ryhmälle ja kaikki ottivat niistä koppia. Hahmot lähtivät pikkuhiljaa elämään ja viimeistään Pasin ryhtyminen twiittaamiseen omalla hahmolla antoi hyvää esimerkkiä, minkä tyylistä kirjoitella twitteriin.. siitä se ainakin omalta osalta sai tulta alle. Onnistuimme herättämään lukijoiden mielenkiinnon ja saimme palautettakin koukuttavasta tarinoinnista. 

-Emilia

________________________________________________________________________

Opinnäytetyömme onnistui erittäin hyvin, sillä lähdimme heti alusta lähtien tekemään työtä täysillä. Saavutimme sunnitelmassamme olevat tavoitteet: Saimme tehtyä kirjallisen työn valmiiksi ja olimme siihen tyytyväisiä. Saimme Twitterissä fiktiiviset hahmomme elämään jo kaksi viikkoa ennen opinnäytetyömme päätapahtumaa, sekä Twitterissä sattunut someonnettomuus onnistui hyvin. #someonnettomuus onnistui keräämään seuraajia valtakunnallisella tasolla opettajien avustukselle.

-Joni



Mitä haasteita oli matkan varrella?


Ensimmäisen haasteemme kohtasimme jo ihan alkuvaiheesssa, kun Twitter päätti sulkea alkuun luodut 4-5 tiliä. Tämä johtui ilmeisesti siitä, että yritimme käyttää bot-mail osoitetta jonka vuoksi Twitter päätti sulkea tilit. Jostain syystä osa tileistä toimi loppuun saakka. Tästä selvisimme kuitenkin yhteistyön voimin. Ehtipä joku tokaista tuossa vaiheeessa: - Hylätään koko Twitter ja vaihdetaan muuhun aiheeseen. Hetken ylipuhumisen jälkeen kaikki olivat jälleen yhtä mieltä toteutustavasta! Kuitenkin jatkossa tilit pysyivät hengissä vaikka jännitys säilyi ihan h-hetkeen saakka. Itselle yksi suurimmista haasteista projektin aikana oli se, etten tajunnut hahmoa luodessani, että Twitteriin pitäisi kirjoittaa paikallista kieltä ;). Onneksi ryhmässä oli 4 etelä-pohojalaasta natiivi puhujaa jotka tulkkasivat tarvittaesssa oulun murteen etelä-pohjanmaaksi.

-Jaakko

_________________________________________________________________________


Haasteitakin oli matkan varrella. Aluksi ajattelin, että opinnäytetyötä en tee somettamalla, koska Twitter oli niin vieras maailma minulle. Toisin kävi. Twitterin käyttämisen oppiminen vei kyllä oman aikansa, mutta enemmän haasteeksi osoittautui alkuvaiheessa se, että mitä ja minkälaisia asioita pitäisi postata. Ensin en keksinyt mitään twiitattavaa, mutta sitten ryhmänjäsenet auttoivat minua pääsemään alkuun ja innostuin twiittaamisesta ja simuloinnista somessa. Haasteena koin välillä myös sen, että Twitter vaati jatkuvasti huomiota, kirjaimellisesti yötä päivää ilman viikonloppuja. Tuntui, että elin Twitter elämää ja oman hahmoni elämää 2 viikkoa täysin. Tuntui siis helpottavalta, kun saimme projektin päätökseen. Jollain tapaa minulle kuitenkin tuli myös tyhjä olo, koska innostuin twiittaamisesta niiden viikkojen aikana ja aina tuli mietittyä jo seuraavankin päivän postauksia ja sitten se yhtäkkiä loppui. 
Pieneksi haasteeksi tuli loppuvaiheessa se, että osa ryhmästämme hieman väsyi twiittaamiseen tai siihen ei löytynyt  niin paljon aikaa ja silloin itselle nousi paineet twiitata enemmän, että Twitter pysyisi hereillä. 

-Lotta H. 

_________________________________________________________________________


Haasteet olivat alunperinkin tiedossa. Se olisi ja tulisi olemaan Twitter. Se oli melkein kaikille täysi tuntemattomuus. Ennenkö päästiin edes sisälle Twitteriin, täytyi luoda tili. Se jos jokin oli vaikeaa. Tein 4 tiliä ja kaikki lukittiin, kunnes 5. meni jostain syystä läpi. Tässä vaiheessa meinasin itse heittää pyyhkeen kehään. Kiitos hänelle, joka loi uudet tilit mm. L4 ja triage-hoitaja, ja ne pelitti loppuun asti. Itse twiittaamiseen päästiin nopeasti mukaan. Alussa meinasi olla vähän hankalaa keksiä, mitä twiitata, mutta kyllä se siitä nopeasti luonnistui. Onnistuimme luomaan paljon "härdelliä", jotta lukijat koukuttuisivat. Itse h-hetkikin meni sen puolesta tosi hyvin. Kiitos Pasille, kun vinkkasit Tweetdeck-ohjelmasta, jonka avulla twiittaaminen helpottui äärimmäisen paljon. Se, että ei tarvinut venkslata eri tilien välillä, vaan sai yhdeltä tililtä twiitata monella hahmolla, oli tärkeä elementti. Sen ansiosta pystyimme yksin pyörittämään Twitteriä, mikäli oli tarve.

-Joonas


________________________________________________________________________




Haasteena itselleni tuotti alkuun itse Twitterin käyttö, joka oli minulle aivan vieras asia. Twitterin maailmaan pääsi kuitenkin aika nopeasti kärryille. Vaikeuksia tuotti myös itse tekstin keksiminen. Se kuitenkin loppua kohden helpottui, kun ei enää ajatellut ihan liikoja, kuinka useita lukijoita meillä oli ja että itse tarttui toisten twiittauksiin, jolloin jutut välillä sai jatkumoa pitkäänkin. Liksäksi haasteena oli se, että kaikki eivät keksineet yhtälailla sitä juttua twitteriin, jolloin itse käytti montaa tiliä, joka taas vei ihan hirveasti aikaa. Elin siis twitterille tämän parin viikon ajan.

-Emilia








________________________________________________________________________________

Alussa ajattelin, että tämä someonnettomuus olisi huono idea, mutta päätin kuitenkin antaa sille mahdollisuuden. Twitter-tilien luonnissa oli alkuvaiheessa hankaluuksia, sillä Twitter sulki tilejä heti, kun oli saanut käyttöön. Kun lopulta jokainen tiimin jäsen saivat oman tilinsä, alkoi Twitterin harjoittelu. Twitterin käyttäminen alussa oli hieman kömpelöä, mutta Pasi-ope näytti meille tehotwiittaamisen salat. Itselle suurin haaste oli kuitenkin keksiä millaisia asioita voisi twiitata. Kun Twitteriä oli päivitellyt viikonpäivät niin alkoivat jo ideat loppumaan, eikä twiittaamisesta meinannut tulla enää mitään.

-Joni






Mitä opittiin?

 

Vaikka aihe sinänsä oli minulle tuttu harrastukseni vuoksi aina oppii jotain uutta. Lähteiden hakemista joutui tekemään erittäin paljon eli vaikka tiesikin jonkun asian ei riitä mutu-tieto vaan oikeasti joutuu kaivamaan viralliset lähteet. Varsinkin kirjallisen työn tekemisessä joutui paljon hakemaan tietoa mm. hoito-ohjeista ja hälytysohjeista. Koska ala kehittyy ja muuttuu jatkuvasti on työelämässäkin uuden tiedon hakeminen erittäin tärkeä taito jonka uskon kehittyneen tämän projektin aikana. Monet muistisäännöt alkoivat elämään tämän projektin aivan eri tavalla projektin myötä 4H ja 4H/4T. Myöskin kansalaisten valistusta sekä neuvontaa tuli harjoiteltua urakalla, kun vastailimme seuraajien kysymyksiin ja jaoimme ensiapu ohjeita. Myöskin median huomiointiin onnettomuuspaikoilla sain eväitä, kun Systole ja Asema.eu pommittivat onnettomuuden aikana Twitteriin kysymyksiä. Myös tietotekninen osaaminen harjuuntui vaikka sekin on ollut harrastus jo joitain vuosia. 

-Jaakko

_________________________________________________________________________

Oppiminen somettamalla on mahdollista. Sen me huomasimme. Somesimulaatiot olivat vähintäänkin yhtä hyödyllisiä, kuin simulaatiot koulussa, ellei jopa opettavaisempia. Me suunnittelimme useita käsikirjoituksia, etsimme oireet ja otimme selvää hoidosta ja toteutimme keikat mahdollisimman oikein. 
Opimme myös ajankäyttöä ja suunnitelmallisuutta. Rajallinen aika täytyi käyttää hyväkseen ja suunnitelmallisuus oli hyvästä. Opin, että itsensä haastaminen asioissa missä ei koe olevansa hyvä (tietokoneiden käyttäminen, somettaminen) on palkitsevaa. Palkitsevaa oli myös huomata, miten paljon oli asioita mitä en tiennyt aiheestamme (vammapotilas ensihoidossa) ja miten paljon uutta saimme oppia siitä. Motivaatio opiskella lisääntyi henkilökohtaisesti minulla, kun huomasin miten paljon on asioita mitä en vielä tiedä. 

-Lotta H. 

_________________________________________________________________________



Omasta mielestäni opin paljon erilaisia taitoja, joista on hyötyä monessa paikassa. Johtaminen korostuu etenkin ensihoidossa sekä muissa projekteissa. Vaikka aikaa oli rajatusti, se ei mielestäni ollut ongelma missään vaiheessa. Lopussa paria päivää ennen alkoi jo tuntua siltä, että olisi jo 21.11 klo 18:34, että pääsee tekemään käytännön osion.

Suunnitelmallisuus opittiin kantapään kautta, kun kokeiltiin ajaa keikkaa Twitterissä ilman mitään suunnitelmaa. Se meni aivan vihkoon, mutta kiitos sen, opimme valtavasti vaaranpaikkoja Twitterissä, jotka voisivat uhata #someonnettomuus-keikkaa. 

Kirjallisen työn ansiosta kaikki varmasti oppivat oman aiheensa läpikotaisin. Yhteenvetona sanoisin, että jos nyt kysyttäisiin, että mitä kehitettävää jäi, niin vastaukseni olisi, että ei mitään. Teimme asiat juuri niin kuin pitikin. Tavoitteet täyttyivät ja kaikilla oli kivaa. 

-Joonas

_________________________________________________________________________



Opimme ensihoidollisesti mielestäni paljon, varsinkin aiheesta vammapotilas ensihoidossa. Projektin aikana teimme ns. somesimulaatioita eli ajoimme hahmoillamme muutamia keikkoja ihan harhoitellaksemme itse #someonnettomuus keikkaa varten ja antamalla lukijoille hieman esimakua tulevasta. Somesimulaatioihin valmistautuessa tuli luettua ja kerrattua hyvin sairauksia, oireita ja hoitoa, jolloin opimme niistä valtavasti. Kaikki oppivat varmasti tietoteknisiä uusia asioita. Uskon, että kaikki oppivat sen, että ryhmässä työskennellessä on erittäin tärkeää, että on johtaja ja ryhmäläiset jotka tukevat johtajuutta. 


-Emilia

_________________________________________________________________________

Opinnäytetyön aikana ajoimme läpi somesimulaatioita Twitterissä. Somesimulaatioihin täytyi etsiä tietoa luotettavista lähteistä, joten samalla kun tuli etsittyä tietoa kyseisestä aiheesta, tuli myös taitoa etsiä luotettava lähde tiedolle. Laajan opinnäytetyön kirjallisen osuuden myötä tuli myös paljon tietoa vammapotilaan hoitamisesta. Projektin edetessä huomasimme aikataulutuksen tärkeyden. Tiukan aikataulun mukaan täytyi työskennellä ja käyttää vähäinen aika tehokkaasti. Opin myös sen, että vahva johtaja teki työskentelystä paljon helpompaa. Hyväjohtaja vei asiaa kokoajan eteenpäin ja piti huolen, että kaikki tekevät oman osansa työstä.

-Joni



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti